Monday, February 05, 2007

Yksikielinen Suomi - Yksikielinen Österbotten

Esitän blogitekstissäni mallin, mikä todennäköisesti on edessämme jos Suomi "julistetaan" virallisesti yksikielisesti suomenkieliseksi. Haluan kuitenkin korostaa, että tällainen malli ei mielestäni ole millään lailla hyvä ja rakentava ratkaisu. Olisi erittäin toivottavaa, että Suomi voisi pysyä kaksikielisenä kuten se on jo 90 vuotta tehnyt. Yhä useammin kuulee kuitenkin lausuttavan nuo maagiset sanat: "Suomi yksikieliseksi". Yhtenä keskeisenä nettidebattorina asiassa on toiminut Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja Heikki Tala, joka vaatii myös Ahvenanmaalle yksikielisesti suomenkielistä valtionhallintoa. Tärkeimpänä argumenttina yksikielisyydelle näyttäisi olevan kaksikielisyyden oletetut suuret kustannukset. Näitä kustannuksia ei ole kukaan pystynyt tarkasti laskemaan - arvioita on heitetty muutamasta miljardista useisiin satoihin miljardeihin (Huom, että valtion 2007 budjetin loppusumma on n. 200 miljardia euroa). Olen itse käsitellyt noita myyttisiä kustannuksia alempana tässä blogissa ja murtanut myytin.

Mitä sitten maassamme oikein tapahtuisi, jos tuo yksikielisyysmissio saisi oikeasti tuulta purjeisiinsa? Vastaukseni on, että sillä samaisella kellonlyömällä esitetään suomenruotsalaisten etujärjestöjen ja RKP:n toimesta vaatimus virallisesti yksikielisesti ruotsinkielisen Österbottenin (engl. Ostrobothnia) itsehallintoalueen perustamisesta. Toki yhtenä hieman vähemmän radikaalina vaihtoehtona voisi olla myös kaksikielinen Österbotten-Pohjanmaa, mikä saattaisi olla paljon helpommin toteutettavasti. Tällöinkin alueelle vaadittaisiin tiettyä riippumattomuutta emämaahan ja oikeutusta omien kattavien ruotsinkielisten "valtiollisten" palvelujen tuottamiseen - monet suomenkielisistä palveluista saataisiin sitten "rajan" takaa tai Vaasasta. Jos Suomen valtio luopuisi ruotsinkielisten palvelujen tuottamisesta (sitähän valtiollinen yksikielisyys merkitsee), haluavat suomenruotsalaiset tuottaa nuo palvelut mieluummin itse ruotsinkielellä kuin tyytyä suomenkielisiin. Luonnollista eikö totta? Niinhän kait jokainen omanarvontuntoinen ihminen tekisi, mikseivät siis kulttuuristaan ja kielestään ylpeät suomenruotsalaiset. Ja eikö tällainen valtion roolin ottaminen palveluntuotannossa merkitse käytännössä alueellista itsehallintoa? Kyllä vain.

Mitä nuo valtion palvelut sitten olisivat? Ensinnäkin mieleen tulevat tärkeimpänä poliisi- ja tuomioistuinlaitos sekä hätäpalvelukeskustoiminnot. Tämän jälkeen tulevat erilaiset rekisteripalvelut, rajavartiolaitos, armeija, posti, elinkeino- ja työvoimakeskukset, Kela. Ei siis mitään niin ihmeellisiä etteikö ne voisi korvata suht näppärästi omilla ruotsinkielisillä vastineilla. Armeija luonnollisesti olisi hieman hankala tapaus, mutta luonnollisesti Österbottenin itsehallintoalue julistaisi itsensä demilitarisoiduksi vyöhykkeeksi kuten Ahvenanmaa. Toinen hieman hankalampi puoli on lainsäädäntö. Österbotten voisi tässäkin hakea mallia Ahvenanmaalta tosin sillä poikkeuksella, että ihan yhtä perusteellista poikkeusmääräysten kokoelmaa ei varmaankaan tarvittaisi. Nykyisin kaksikieliset kunnat voisivat olla edelleenkin kaksikielisiä - ainoastaan "valtion" palvelut olisivat yksikielisesti ruotsinkieliset aivan kuten muualla Suomessa ne olisivat vain suomenkielisiä.

Tällainen malli olisi luonnollisesti taivaanlahja RKP:lle ja muille ruotsin kielen tulevaisuudesta huolissaan oleville. Tällaisia yksikielisesti ruotsinkielisiä "ympäristöjähän" RKP on kuuluttanut puolueohjelmissaan jo pidemmän aikaa. Puuttuvat suomenkieliset palvelut myös todennäköisesti karkottaisivat nykyistä suomenkielistä väestöä Österbottenista ja vastaavasti muualta Suomesta alueelle muuttaisi niin paluumuuttajia kuin eteläsuomalaisiakin ruotsinkielisiä. Ruotsalaisuus saisi oikean piristysruiskeen. Erilaisia yhteistyökuvioita voitaisiin alkaa hieromaan lahden yli Västerbotteniin ja aina Tukholmaan asti. Ruotsinkieliset säätiöt ja Ruotsin valtio myöntäisivät anteliaita tukia samalla kun veronmaksua Suomeen rajoitetaan (eihän käyttämättömistä palveluista kannata maksaa).

Miten tällainen sitten käytännössä onnistuisi? Yksinkertaisesti - Pohjanmaan maakunnasta erotettaisiin suomenkieliset Laihian, Vähäkyrön ja Isokyrön kunnat, jolloin jäljellejäävän maakunnan noin 155.000 asukkaasta olisi ruotsinkielisiä sellaiset 60%. Vaasan kaupunki, missä on noin 75% asukkaista suomenkielisiä olisi itsehallintoalueen itseoikeutettu kaksikielinen "pääkaupunki", jos sellaista nyt ylipäätään edes tarvittaisiin. Toisaalta koko alue voisi muodostua yhdestä ainoasta Stor-Korsholman tai Botnian kaupungista. Kansanäänestyksellä haettaisiin tuki itsehallinnolle ja asiasta esitetään virallinen vaatimus eduskunnalle. Saadakseen kansainvälisen hyväksynnän yksikielisyyspolitiikalleen ja Ruotsin ankaran poliittisen painostuksen jälkeen olisi eduskunnan myönnyttävä lopulta Österbottenin itsehallintoon.

Mitä tällaisesta kehityksestä seuraisi? Ensinnäkin ruotsinkieliset ja suomenkieliset eristäytyisivät toisistaan lähes täydellisesti ja syntyisi puhtaasti ruotsinkielisiä ympäristöjä, laitoksia, instituutioita, yhdistyksiä jne. Suomenkielisten asema Österbottenissa (tai Österbotten-Pohjanmaassa) heikkenisi jonkin verran nykyisestä. Nykyisin kaksikieliset kunnat pysyisivät sellaisina myös jatkossa, joten lyhyellä tähtäimellä suuria muutoksia ei tapahtuisi. Maakunta keskittyisi kuitenkin enemmistön tarpeiden tyydyttämiseen, koska emämaa ei sitä halua tehdä. Suomenkielisten palvelut tuotetaan ulkopuolelta ja niitä ei juuri kehitettäisi samalla intensiteetillä kuin ruotsinkielisiä. Ruotsinkielinen ympäristö muuttuu yhä ruotsinkielisemmäksi, yhteydet suomenkielisiin naapureihin vähenevät lähes olemattomiksi. Vahva ruotsalaisuus ja etnonationalismi saavat jalansijaa. Ei siis kovinkaan miellyttävä tulevaisuudenskenaario suomenkielisten ja Suomen yhtenäisyyttä puolustavien näkökulmasta. Ruotsinkielisille suomalaisille se olisi taattu pelastus omalle kielelle ja kulttuurille pitkäksi ajaksi eteenpäin.

No comments: